Mustikkametsän kanikasvatus

Kasvatus

Mustikkametsän leijonanharjaskasvatus sai alkunsa vuonna 2010. Tätä nykyä leijonanharjaksia syntyy pääasiassa väreissä luonnonharmaa, luonnonsininen, musta, valkoinen punasilmäinen sekä perhoskuvioiset. Kasvatuksessa on myös valkoinen sinisilmäinen, jonka johdosta "riemunkirjavia" poikasia syntyy joukkoon. Mustikkametsän on Suomen Kani- ja jyrsijäliitto ry:n ja Kaniininkasvattajat ry:n hyväksymä kasvattajanimi.

Mitkä ovat kasvatukseni tavoitteita? Kasvattaminen on mielenkiintoista, pitkäjänteistä ja monisyistä puuhaa, ja niin ovat siihen liittyvät pyrkimykset ja tavoitteetkin.

Tärkein asia on kanin terveys ja onnellinen elämä. Tästä syystä jalostukseen käytetään tietenkin vain terveitä yksilöitä. Valitsen poikasten kodit huolella, sillä poikasen uudella kodilla on vastuu oikeaoppisesta hoidosta ja huolenpidosta. Panostan paljon uusien kotien ohjeistamiseen ja neuvomiseen jo ennen poikasen muuttoa uuteen kotiin. Haluan tarjota mahdollisimman selkeästi ja laajasti informaatiota, jotta kanista huolehtiminen olisi helppoa uudelle kodille. Näin kannan vastuutani kasvattajana.

Haluan tarjota kasvattajan tuen ja asiantuntemuksen kasvattieni omistajille 24/7. Tähän tarkoitukseen olen luonut Mustikkametsän Kasvattisivut. Kasvattisivuilta kasvattini omistaja löytää kaiken tarvitsemansa informaation silloinkin, kun arjen hulinoissa tai lomaa pitäessäni en pääse vastaamaan viestiin.

Kasvatuksessani haluan pitää leijonanharjaksen ihmisystävällisenä, reippaana ja touhukkaana lemmikkirotuna. Jalostukseen valittavien kanien luonne on siis tärkeä asia. Lisäksi pidän erityisen tärkeänä, että poikasia käsitellään paljon ennen luovutusikää, jolloin uuteen kotiin muuttaessaan he ovat jo valmiiksi sosiaalisia ja heillä on hyvät eväät tutustua uusiin perheenjäseniinsä.

Mustikkametsän kanikasvatus

Tavoitteenani on kasvattaa kohti rotumääritelmää pyrkiviä kauniita leijonanharjaksia. Suomen leijonanharjasjalostuksessa haasteena on kantikas runko, johon kiinnitän kasvatuksessani erityistä huomiota. Toiveenani on myös muun muassa kehittää leijonanharjasten turkkia paremmaksi ja harjaksia tasalaatuisemmiksi, unohtamatta värejä, korvia ja kanin esiintymistä arvostelupöydällä.

Jos kasvattini omistaja ei elämäntilanteensa tai muun asian vuoksi pystykään enää jossain vaiheessa huolehtimaan kanista sen vaatimalla tavalla, on kasvattini tervetullut takaisin poikaskotiinsa. Näin haluan auttaa kasvattini omistajaa mahdollisessa hankalassa elämäntilanteessa, ja taata, että kani pääsee luotani hyvään ja oikeanlaiseen loppuelämän lemmikkikotiin.


Kasvattaja

Olen kolmikymppinen pupuhöperö, joka valmistuu pian psykologiksi. Aiemmalta koulutukseltani olen KM, mielenterveys- ja päihdetyön EAT sekä ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja, ja olen tehnyt töitä muun muassa etsivänä nuorisotyöntekijänä sekä Nuotti-valmentajana (Kelan ammatillista kuntoutusta nuorille).

Mustikkametsän kasvattaja

Pupujuttujen lisäksi harrastan muun muassa lukemista (tunnustaudun suureksi Harry Potter -faniksi) sekä kitaran soittelua ja lauleskelua. Myös metsässä vaeltelu on lähellä sydäntäni.

Kani-innostukseni lähti liikkeelle alakouluiässä, jolloin meille kotiutui risteytysnaaras Suffeli. Suffelin myötä tutustuin kanien mielenkiintoiseen maailmaan ja kaniin lemmikkinä. Viidesluokkalaisina jopa toimitimme kaverini kanssa omatekoista kanilehteä kerran kuukaudessa vuoden ajan, levikki taisi olla parhaimmillaan neljä kappaletta. Aikuisena sain olla päätoimittamassa Suomen Lemmikkikanit ry:n jäsenlehteä Papanaattoria vuosina 2012-2015, ja tällä hetkellä toimin osana Papanaattorin toimituskuntaa.

Koska ensimmäinen kanini Suffeli oli leijonanharjasristeytys, on leijonanharjas minulle se yksi ja ainoa oikea rotu. Ensimmäinen leijonanharjaspoikue syntyi vuonna 2010, ja matka näiden pörröpäiden kanssa jatkuu.

Kani on kiehtova lemmikki, ja opin jatkuvasti jotakin uutta. Olen käynyt Suomen Kaniyhdistyksen värigenetiikkakurssin ja kasvattajakurssin, sekä Kaniininkasvattajat ry:n kurssit hyvän jalostuskanin valinnasta, kanin ruokinnasta ja kanien sairauksista sekä tuotantokanikurssin. Lisäksi olen kouluttautunut Suomen Lemmikkikanit ry:ssä lemmikkikanituomariksi. On hienoa, miten paljon meillä Suomessa on syvällistä kanitietoutta pitkän linjan kasvattajilla, joilta saan oppia kurssien välityksellä sekä esimerkiksi verkostoitumalla ja nettikeskusteluita lukemalla.

Olen iloinen siitä, miten hienoihin ihmisiin olen saanut kaniharrastukseni myötä tutustua. Erityisen otettu olen upeista sijoituskodeista - te olette äärettömän tärkeitä, ja tuotte valtavasti aurinkoa kanikasvatukseeni ja arkeeni!